Viimista viedaan!

Pahoittelen hiljaisuuttani blogia kohtaan, rakkaat lukija ystavani.. Mutta Aasian hitailla yhteyksilla ja pienella budjetilla en ole tohtinut tai jaksanut mitaan kirjoitella..

Nyt ollaan kuitenkin taas kerran Lontoossa, jossa ihmisilla ei ole parempaa tekemista kuin istuskella iltansa pubeissa, mutta jossa internet aika on ensimmaiselta kahdelta tunnilta punnan, joten jotain on nyt pakko kirjoittaa..

Cambodiassa vietin puoli toista kuukautta, jostain kumman syysta.. Mutta viihdyin, joten ei kai sielta mitaan syyta ollut lahteakkaan, eika Thaimaa oikein jaksanut kutsua minua puoleeni.. Nain jalkeen pain olen tyytyvainen etta lahdin sielta, jokseenkin tulin siihen tulokseen etta olin menettamassa jarkeni.. Sielta suhasin oikeestaan suoraan Bangkokin lentokentalle noin 24:ksi tunniksi rahojeni loppumisen syysta, ja siella tapasin tai nain eniten Suomalaisia koko reissun aikana kun yritin pummata Indonesian viisumiin tarvittavaa 25 dollaria Finnairin Helsinki lennon Check-in jonosta kun tilini naytti silloin kahdeksaa euroa.. No, yllatys ei herunut ja enhan mina nyt ihan jokaiselta viittinyt kysellakkaan ja tosin olin odottamassa lisaa rahaa omalle tililleni, joka sitten tapahtuikin..

Balilla ensin kelailin ottaa lokaali vuokra huoneen ja sellainen olikin jo minulle tiedossa, mutta paadyin siihen tulokseen etta on ehkapa helpompaa minulle asustaa vain hotellissa.. Kun siina vaiheessa ei ollut enaa taytta kuukautta jaljellakaan.. Rellestamin jai Balilla kahteen kertaan, enka juonut oluen olutta kolmeen viikkoon! Aallot kutsui ja kuka sita darrassa haluaa urheilla, ja yhden oluen hinnalla soi hyvin joten valinta oli helppo.. Aluksi ajattelin tuoda ostamani laudan suomeen mutta nain ei kuitenkaan kaynyt vaan sen myin paikalliselle ystavalleni, seka sielta ostamani nokialainen tuli myytya kanssa.. Vanha katosi Sihanoukvillen ranta hietikkoon, joten minulla ei sitten ole enaan kenenkaan puhelin numeroita, vink vink.. Asken kavin ostamassa heratyskellon Argosista kahdella punnalla joten kun ensi yo vietetaan taas lentokentalla on heratys aamulennolle taattu..

No ei taalla saa oikeen rauhaa kirjoittaa, joten tama jaa nyt tahan...

Huomenna suomessa, ja ensimmaiseksi suuntaan Tokoin rantaan jossa olen noin kello 14.23 !
Eli nahdaan siella..

Kuvaspektaattelin laitan tanne kunhan Suomeen kotiudun.. Sita odotellessa.. Rauhaa veljille..

Sihanoukville

Cambodia on mahtava paikka, taalla kun vallitsee joka paikassa sellainen pieni sekasorto.. Sihanoukvillea kutsutaan viimeiseksi reppumatkaajan paratiisiksi joka on muuttumassa kovaa vauhtia isoksi rantakohteeksi. Muutavan vuoden kuluessa uudet isot hotellit ovat valmiita, mutta muuttuuko meno. Kun ajattelee missa jamassa maa on poliittisesti niin varmaankaan ei.. Se jaa nahtavaksi.

Serkkupoika kertoi tuossa pari paivaa sitten tarinan hanen tyopaikkansa naapurista jolla asiakas oli yrittanyt maksaa revenneella viiden dollarin setelilla (revenneita seteleita ei oteta vastaan kun niita ei voi vaihtaa edes pankissa) ja sanoen ettei hanella muuta ole, paikan omistaja oli mennyt rannalla olevaan pieneen poliisi asemaan tiedustelemaan etta voisiko he tehda asialle jotain. Hyvin paihtyneet konstaapelit olivat kysyneet etta mita, haluatko sina etta tulemme ampumaan hanta jalkaan vai mita? Jolloin paikan pitaja paatti selvittaa asian itse..

Itse tunne oloni ainakin aivan turvalliseksi, yksinkin pimeilla sivukaduilla..
Tytot Paivi ja Viivi lahtivat keskiviikko aamulla thaimaan puolelle, itse seuraan noin viikon sisalla perasta, ei ollut rahaa lahtea silloin ja on asioita joita pitaa viela hoitaa taalla. Seka taalla on halvempaa.

Angor What?

No niin, nyt on kayty ihmettelemassa maailman suurinpia temppeleita darrassa tietenkin.. Olihan se ihan siisti paikka, eika voi kuvitella minkalaista oli heilla jotka sinne ensinmaista kertaa saapuivat, keskelle viidakkoa.. Nykyjaan tuhannet ihmiset tallaavat temppelieden kivia paivittain ja rahastus on paata huimaavaa..

Siem Reap, lahikaupunki on ihan kiva ja pienehko, jos paadyt joskus sinne tsekkaa bar Angor What?

Nyt ollaan Phonm Penhissa, liikenne on mielenkiintoinen kaaos mutta muuten meno on ihan lunggia. Ainakin taalla Lake Sidella jossa Guest House..

Kuvia ja muuta myohemmin, nyt muurahaiset puree mua jaloista liikaa..

Singapore

Tervetuloa Singaporeen, kaupunkiin jossa astuttuasi ulos ostoskeskuksesta seuraavaan rakennukseen huomaat senkin olevan ostoskeskus. Jonka kellarista paaset metrolla taas uuteen ostoskeskukseen. Klikkaat itsesi Online tiloihin ja tilaat McDonaldsista hampurilaisateriaa kotiovellesi. Singaporesta loydat kaiken mita et olisi edes kuvitellut olevan olemassa.

Muuten kaupunki on mukava. Kellaan ei ole juurikaan kiire mihinkaan, julkiset toimivat kuin vaseliini ja englannin kieli tuntuu olevan jopa paakielena missa tahansa oletkin.

Hospitality Clubin Host Akshay ja hanen asuintoverinsa olevat kaikki oikein mukavia Intialaisia ja olen saanut olla kuin kotonani taalla. Viikonloppuna menimme ulos molempina paivina ja Singaporen yo-elama saa arvosanakseen kiitettava. Kavimme heidan kanssa myos Intialasessa yo kerhossa jossa meno oli hauskaa ja Bollywood elokuva musiikin tahdittama. Tanaan olisi ollut Georg Clinton esittamassa funkkiansa livena meneillaan olevassa musiikki festivaalissa mutta joutui passaamaan kun on lento huomenna aamulla klo.6. Eika ole varaa enaa myohastella moisista.

Kuva on asunnon parvekkeelta.

Reykjavik 101

Reykjavik on sivistynyt paikka, aivan eri luokkaa..

Jopa niin mukava kaupunki etta joutui jaamaan viela yhdeksi yoksi, kun myohastyin koneesta.

Islannin aurinko laskee..

Näin se on, matka jatkuu... Mitä jäi Islannista käteen? Luonto ja maisemat on kyllä ollut avartava kokemus ja talven voisi sanoa olleen hyvä. Ainakin jos Suomeen vertaa. Paljon jäi paikkoja näkemättä jossa haluaisi käydä, mutta toisaalta näin talvella ei paikat ole oikeassa kukoistuksessaankaan. Se voi olla että tänne pitää joku päivä palata niitä katsastamaan.

Paljon on ollut aikaa omille ajatuksille ja omistan vietetyn ajan niin sanotusti kelailun piikkiin. Ja kun tästä lähtee pois kaupungista tuonne keskelle ei mitään, tuonne "avaruuteen" missä katsoessasi joka suuntaan näät taivaanrantaa tai vuorenhuippua, on aina niin pään tyhjentävä kokemus että ehkäpä sitä jää kaipaamaan.. Töitä on tullu tehtyä kyllä niin paljon että en olis voinut ikinä itsestäni uskoa. Mutta muuten täällä kyllä tylsistyisi kuoliaaksi, eikä siinä mitään kun ei töissä ymmärrä mistä muut puhuu niin voi kelailla omia juttuja päivät pitkät. Sekä kahvitauot olen voinut seurata ihmisten tapaa esittää ja heidän käyttäytymistä kun he jotain puhuvat. Ehkäpä siitä on minulle jotain hyötyä tulevaisuudessa.

Mitä Islantilaisiin tulee, niin voisin sanoa että en pidä heistä, noin yleisesti. Tämä on sisäsiitoinen kansa joka jokainen haluaa olla jollain tavalla muita ylempänä. Raha puhuu. Nuoret on pilalle hemmoteltuja. En tiedä, johtuuko tämä siitä että nyt ollaan täällä pohjoisessa osassa maata mutta suurin osa ihmisistä on jotenkin vaan urpoja, siis typeriä, tyhmiä.. Onko asiat toisin Reykjavikissa, mutta niinhän ne sanovat että viisas Islantilainen ei Islannissa asu.
Kansa jossa on niin paljon geenisamaisuutta että jonkunlainen vammaisuus on hyvin yleistä, tosin vammaisia ei täällä näy kun he ovat kaytännössä kaikki tuupattu samaan paikkaan, etteivät olisi toisten tiellä. Ovat nyt ajamassa asiaa niin että kun raskauden aikana selviääkin että lapsestasi tulee vammainen kysytään että jospa luopuisit siitä.. Sukunimi annetaan isän etunimen mukaan tytär tai poika. Siinähän sitten selvität sukupuutasi, eli todennäköisesti nait serkkusi.

Islannin kuuluisa yö-elämä.. Noh, jos melkein kaikki ottaa muutakin kuin alkoholia, niin yleensä se tietää että meno on kovaa.. Loppujen lopuksi yö-elämä tässä kaupungissa on nähty yhdessä viikonlopussa.

Sunnuntaina jätän tämän kaiken taakseni ja suuntaan kohti uutta ja tulevaa..

Hieman sekavilla fiiliksillä tässä vaiheessa, kutsuisisimmeko sitä matkakuumeeksi.

Northern Lights..

Näistä saamme nautiskella aika useasti, tosin ovat yleensä aika heikkoja. Kuva on lokakuulta, nämä oli ensimmäiset revontulet jotka näin täällä. Tuolla kerralla menivät koko taivaan läpi vuoresta vuoreen ja olivat todella selvät. Nyt kun asun täällä keskustassa tulee missattua useimmiten kun on noita valoja niin paljon häiritsemässä.

Asiasta toiseen, häiriöksi on myös vastapäätä oleva bar cafe Amor, joka pitää ikkunoita yläkerrassaan auki paremman ilmanvaihdon puitteissa joten saan nauttia mainstream tanssi-pop rytkeestä, meluavista Islantilaisista, sekä rinkiä ajavista tekemisen puutteesta kärsivistä seitsemäntoista vuotiasta. Illan tai yön pelastaa Itunesista löytyvä non-stop reggae radiokanava. Siellä Helsingin päässä varmaan juhlitte reggae snowplasheissa. Big Up! Viime viikko meni sohvalla kipeänä ja on tullut katsottua sellanen reilut kaksikymmentä leffaa, kiitos Jhonnylle ulkoisen kovalevyn lainasta. Teki ihan hyvää olla pois töistä, kun ei oikeen toi rakentajamies roolin näyttely jaksa enään säväyttää.


Tossa tuli viime viikonloppun yli lunta yhtä soittoa sellaset viisi päivää, jonka jälkeen tiistaista lähtien on ollut hieman lauhempaa ja vettäkin satoi viime yönä. Joten se noin puoli metriä lunta joka satoi on jo aikalailla sulanut tai tiivistynyt. Sään vaihtelu on täällä kyllä aivan älytön, tänään kauppa reissun jälkeen ajeltiin ajan kuluksi hieman kaupunkia ympäri Jhonnyn kanssa. Lopuksi kävimme ylhäällä laskettelukeskuksessa jossa tuuli aivan mielettömästi ja tuli lunta, ajoimme alas noin 5 minuuttia ja voisi sanoa että oli tyyntä sekä aurinko paistoi.. Siinä voi vain todeta että, mitäs vittua?

Se olis kolme viikkoa vielä...

Päätöntä menoa!

Oli Nordlenskalla, Husávikissa yritys vierailulla..

Muuten on mennyt aika asumiseksi. Menneellä viikolla tosin Teddyn kaveri Kaitalan Kalle tuli tänne käymään muutamaksi päiväksi ottaamaan Landscape valokuvia, joten joutui ottamaan pari sairas-oma-lomapäivää. Suuntasimme hänen vuokraamalla jeepillä etsiskelemään valokuvauksellisia maisemia. Kävimmä eräässä pienessä kalastaja kylässä joka oli nimeltään Sigluflördhur, tässä lähellä parin tunnin ajon päässä. Maisemista saimme kyllä nauttia, ja hauska täällä ajellessa on kun yleensä ei tule vastaan kuin auto tai kaksi jos suuntaa vähänkin jonnekkin vielä enemmän jumalan selän taakse. Takasin päin ajettaessa saimme aivan älyttömän siistin iltavalon pilvien lomasta ja olo oli kuin postikortissa. Filmi on kehittämättä siltä reissulta, ja saa nähdä mitä niistäkin tulee oli meinaan hieman nihkeet filkat käytössä moisiin olosuhteisiin.

No, mutta.. Teddy ja Maija on lähdössä tossa muutaman päivän päästä Lontooseen, saivat tarpeekseensa ja suuntaavat sinne töihin jne. Itsellä olis vielä tuollainen kuukausi jäljellä. Ensimmäiset rokotus piikit otin myös menneellä viikolla, seuraavan nyt torstaina ja sitten kolmen viikon päästä loput. On tässä ruvennut tekemään lähtöä itsekkin, ja kuun vaihteesta lähtee käyntiin kuntoilu rypistys takaamaan valmiuteni aalloille ja tuleviin seikkailuihin.
Ja täytyy sanoa että Islanti on nähty ja valmiina ollaan.. Pitää nyt vielä katsoa kierränkö saaren idän kautta lähtiessäni, vähän kyllä tekis mieli, mutta se tietää rahan menoa kun pitää vuokrata auto. Mutta jos saan hyvän diilin siten että vuokraan auton täältä Akureyrista ja palautus olisi Keflavik(Reykjavik) lentokentällä, niin sehän passaa.. Pitää tiedustella..

Helmikuu menee sniiduillen, pitää koittaa säästää kaikessa missä pystyy. Tällä hetkellä euro on aika kova, toivotaan että se laskee sopivasti lähtöön mennessä. Tai sitten pitää ostaa dollareita ja yrittää siten saada kaikki hyöty irti.


En ole muuten ollut hississä neljään kuukauteen, yhden olen täällä nähnyt, otin portaat. Entäpä liukuportaat, ehei..



Siinä pikku kylämme ilta hämärässä.

Flashbacks...

On ollut aika arkipäivää tässä Tammikuun alussa.
Töitä Treborgilla, pimeät hommat Jóin talolla on jäänyt nyt vähemmälle ainakin joksikin aikaa. Joten palautu taas mieleen että hei tässähän pitää alkaa taas kuntoilemaan. Eli olen taas ruvennut käymään uimassa etc. On mukava käydä paikallisessa maa-uimalassa kun ulkona on kuitenkin nyt ollut sellaista seitsemää astetta pakkasta. Olo on mahtava sen jälkeen. Kävin myös varaamassa itselleni rokotus ajan, kun pitää tosiaan käydä ottamassa noita rokoitteita kun tuonne Aasiaan on lähdössa.

Kehitin myös kuvaamani filmit matkan varrelta. Joten otetaan nyt tälläinen pieni flashbacks osuus.

Tässä Keskittynyt Juho kiidättää Asunto2:sta kohti määränpäätä, sanoisinko jossain päin Tanskaa.

Chill out, Groningenin keskuspuistossa Hollannissa.

Alsmeer, tuo mukava pieni kylä joka eräs ilta sai neljä erikoista vieraista kun heidän kulkuväline oli yhteistyökyvytön.

Romanttinen Pariisi.

Pyryn ensimmäinen sessio Angletissa.

Rajun myrskyn jälkeinen auton kuivattelu tuokio.

Rauhallinen paikka yöpyä Hossegorissa. Vasemmalla puolella avautui iso asunnoton tontti joka oli siis minun puutarhani.

Kun aloitin myymään Vanhaa Rouvaa..

Biarritz, Casino ja pääranta.

Piti päästä pois hälinästä, suuntasin Espanjan puolelle, luonnonpuistoon. Pienelle vaellukselle.

Saksalaiset liftarit, Rastapäinen Jan vei Vanhan Rouvan mennessään, hinta oli se 1300€

Sen jälkeen oltiin teltalla. Tässä yöpymis paikka kun satoi, etu-alalla myös Halin viiden tähden lautabagi.


Siinä siis mennyttä, parhaimmat kuvat julkaistaan sitten kun pääsen takaisin suomeen..

Olemme muuten taas päässyt nauttimaan auringonvalosta täällä, joka on kyllä auttaa jaksamaan niin paljon paremmin.. Seitsemän viikkoa vielä kun pitäisi painaa.

Uusi vuosi!

No Niin, nyt on uusi vuosi taas pamautettu aluilleen. Toivomme vuodesta 2008 tulevan suotuisa itsekullekkin. Täällä vuoden juhlapamaus keski yhtä soittoa tunnin, puoli yhdestätoista puoli yhteen koko kaupungin voimin.. Mitään meille tuttua "kaupunki järjestää" meininkiä ei ollut, mutta Islantilaiset tykkäävät todella ampua omat tuohensa taivaalle.. Kummallisuuksia oli taas se että baarit avasivat ovensa vasta kahdentoista jälkeen, mutta onneksemme sulkeutuivat siinä kuuden aikoihin aamulla. Loppujen lopuksi ihan hyvät bileet, tai no ainahan sitä nyt juhlat osataan pitää. Paikallisilla on myös tapana polttaa kokkoa uutena vuotena, mutta aaton poltto oli siirretty ensimmäiseksi päiväksi iltapäivällä olleen sateen takia. Jota tosin emme tienneet, eli missasin sen mutta onhan niitä kokkoja nähty kesä auringon lämmössä.







Mutta mitä muihin lämpimiin tiloihin tullaan, pääsimme käymään siellä luolassa pesemässä vanhan vuoden pölyt pois. Tässä kuvassa näkyy vähän Euroopan ja Amerikan mannerlaattojen väliä. Tämä kuva on kuitenkin noin kaksi kilometriä luolasta. Luola, jossa olimme on 70-luvulla olleen maanjäristyksen jälkeen tullut suotuisaksi kylpemiseen.. Paikkaan piti hieman laskeutua ja oltiin raosta tulleen sekä kynttilöiden valon voimalla. Vesi oli sellaista n. 43 asteista joten välillä joutui nousemaan pois kun kävi olo liian kuumaksi. Tunnelma paikassa on hyvin erikoinen, sellainen hieman varautunut olo koko ajan. Kun ajattelee että tässä ollaan nyt sitten siinä välissä mihin se ero tulee jos äitimaa sille päälle sattuu. Ja tunnet olevasi jossain ihan muussa maailmassa. Tämä paikka on ehkäpä siisteimpiä paikkoja Islanissa, ehkäpä siksi että se ei ole mikään turisti mesta, vaan reikä maassa jonka vain paikalliset tietävät. Tähän paikkaan on vielä tultava käymään ennen kuin täältä lähden.

Siellä sitä kökötellään maailmojen välissä, turistina.